Sankarihautausmaat Nokian hautausmailla

Nokian keskustan hautausmaa

Sankarivainajien yhteismuistomerkki

Nokian keskustan hautausmaalla sankarihauta-alue on kirkon pääovien edessä rinnealueella. Valittu paikka korostaa hauta-alueen erityisyyttä ja arvokkuutta. Alue vihittiin käyttöön 27.1.1940, jolloin sinne haudattiin myös ensimmäiset kaatuneet. Muistomerkki sankarihaudalla on leveä monumentti harmaagraniitista. Muistomerkin suunnitteli Arvi Tynys ja se valmistui vuonna 1943. Monumentissa on lause: He uhrasivat itsensä meidän kaikkien puolesta 1939–1944.

Karjalaan jääneiden muistomerkki

Nokian karjalaiset pystyttivät vuonna 1956 kirkon eteläpuolella olevalle nurmialueelle Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi kiven. Muistomerkin on tehnyt Kirsti Liimatainen.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki

Nokian vanhalla hautausmaalla sijaitseva punagraniittinen yhteismuistomerkki on E. Räsäsen suunnittelema teos vuodelta 1945. Muistomerkkiin on kaiverrettu sanat: 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistoksi.

Suoniemen hautausmaa

Sankarihauta

Suoniemen kirkon ovilta noustaan portaita ylös sankarihaudalle. Sankarivainajapatsas on veistettu harmaasta graniitista. Se esittää ristiä, jonka yläosassa on reliefi. Muistomerkin on suunnitellut Ilmari Wirkkala ja se on pystytetty vuonna 1953. Muistosanoina on teksti: Ei kunniaa vaan vapautta isänmaamme me haimme. Herran huomaan helmaan synnyinmaan taistoista leposijamme saimme. 1939–1944. Uskollisille pojilleen kiitollinen kotiseutu.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki

Suoniemen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki on suorakulmaisella kivellä oleva suuri punagraniittinen kiviristi. Muistomerkissä on teksti: Vakaumuksensa puolesta henkensä antaneet 1918.

Tottijärven hautausmaa

Sankarihautausmaa

Yhteismuistomerkki on harmaagraniittinen nelikulmainen pystypylväs. Ilmari Wirkkalan vuonna 1941 paljastetussa muistomerkissä muistokirjoitukset on kaiverrettu sen jokaiselle sivulle:

1939–1945 kaatuneille sankareille
Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystäviensä edestä.
Oi Suomi synnyinmaa suo helmahas sun poikasi onnellisena nukahtaa, kun hän on henkensä halvan sulle antanut on.
Kesken talvipakkasta voipi kansa kukkia kesken hankien ja jään kantaa henki tähkäpään.

1939–1940
Jos kesken kalpamme katkeaa, vaikk´ kentälle jäämmekin kerran, täys´ onni on sen ken maataan saa ees palvella hivenen aikaa.