KONFIRMAATIO

Rippikoulu konfirmaatioineen ja rippijuhlineen on tärkeä etappi nuoren elämässä, matkalla kohti aikuisuutta.

Konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Vahvistaminen viittaa tukeen, jota kirkko tahtoo nuorelle tarjota. Konfirmoitavaa nuorta vahvistetaan elämään todeksi sitä uskoa, johon hänet on kasteessa liitetty. Seurakunta rukoilee nuorten puolesta ja siunaa heidät. Siunaamiseen alttarilla osallistuvat nuoren omat kummit, aivan kuten kastetoimituksessa aikanaan.

Konfirmaatiossa nuori yhtyy jumalanpalveluksessa uskontunnustukseen. Aikaisemmin rippikoulun aikana on pohdittu yhdessä ja erikseen, mitä merkitsee olla kristitty ja mikä on luterilainen kirkko, jonka jäsen on. Uskontunnustuksessa nuori liittyy sukupolvien ja maailman kristittyjen ketjuun kahden tuhannen vuoden ajalta. Konfirmaatiossa on kyse omakohtaisesta tunnustautumisesta kristilliseen uskoon. Konfirmoitava antaa vahvistuksen sille, että uskoo ja tahtoo kasvaa kristillisessä uskossa, elämässä ja rakkaudessa.

Rippikouluun sen sijaan saavat osallistua kaikki, mutta konfirmaation edellytys on kaste ja kirkon jäsenyys. Kuten kastepäivänään, konfirmoitavat puetaan valkoisiin pukuihin eli alboihin, jotka muistuttavat kasteen armosta.

Konfirmoitu nuori saa oikeuden käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatio on edellytyksenä sille, että hän voi toimia kummina, saada kirkollisen avioliittoon vihkimisen ja voi asettua myös ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan iän (18 vuotta). Kirkolliskokouksen vuonna 2006 tekemällä päätöksellä kirkkohallitus sai työkseen valmistella kirkollisten vaalien äänestysiän laskemisen 16 ikävuoteen.

Nokian seurakunnan nuorten omat sivut