Uutislistaukseen

Miksi kirkonkellot soivat

Kirkonkellojen soitto
 
Kirkonkellojen historia viestintävälineenä ulottuu kauas esihistorialliselle ajalle. Kirkko omaksui käytännön viestiä kelloja soittamalla jo varhain. Kelloilla kutsuttiin ja kutsutaan seurakuntalaisia jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ennenvanhaan niillä ilmoitettiin myös hätätilasta, esimerkiksi tulipalosta. Kellotapulin seinällä oli avain saatavilla, jotta kelloja pääsi soittamaan ensiksi paikalle ehtinyt. Soitto oli sekavaa, josta ymmärrettiin, että jokin hätä oli kyseessä.
 
Kelloilla voidaan edelleen ilmoittaa seurakuntaa koskettavista asioista, kuten kuolemantapauksista, erityisesti, jos kyseessä on paikkakunnan merkkihenkilö. Joissakin kirkoissa soitetaan hääkelloja avioliittoon vihkimisen jälkeen. Paikkakunnittain on erilaisia tapoja.
 
Aikaisemmin kirkon kellojen soitto on ollut omaisille maksullista (poislukien kirkonpalvelijat). Maksu määräytyi soiton pituudesta. Nykyisin soitosta ei peritä maksua.

Kellonsoitolla voidaan ilmoittaa vainajan ikä. Tätä tapaa suositaan erityisesti, jos kellot ovat käsikäyttöiset, mutta se voidaan ohjelmoida myös automaattikelloihin. Isolla kellolla soitetaan kymmenet vuodet ja pienellä yli menneet vuodet, jonka jälkeen kelloja soitetaan vuorotellen yhteensä 10 minuutin ajan.
 
Nokian soitot

Lauantaisin Nokian kirkossa soitetaan klo 18 ehtookellot pyhän alkamisen merkiksi. Sunnuntaisin kellojen soiton aloittaa papin kellot klo 9.45 ilmoittaen papin saapumisen. Ennen jumalanpalveluksen alkua soitetaan yhteensoitto klo 9.55 - 10. Jumalanpalveluksen päättymisen merkiksi kelloja soitetaan noin viisi minuuttia. Myös iltakirkot ja muut kirkossa pidettävät tilaisuudet aloitetaan kellojen soitolla.

Nokian kirkossa soitetaan sanomakellot eli sielunkellot keskiviikkoisin klo 10 kyseisen viikon aikana siunattaville vainajille. Siunaustilanteessa soitetaan saattokelloina naisten tai miesten kellot vainajan sukupuolen mukaan.

Aleppon kellot

12. - 24. lokakuuta 2016 soitettiin kirkonkelloja päivittäin Syyrian Aleppon pommitusten uhreille. Kallion kirkosta Helsingissä alkanut kellojen soitto levisi eri puolille Suomea ja maailmaa neljälle mantereelle ja tavoitti kaikkiaan yli 800 kirkkoa.
 
Aleppon kellot -kampanja valittiin Vuoden 2016 mahdollisuusviestijäksi vastuullisuuden kategoriassa. Valinnan perusteluissa todetaan, että kirkonkellojen soitto oli rohkea, humaani ja symbolisesti merkittävä teko, jossa hyödynnettiin ulkomaita myöten mitä perinteisintä mediaa eli kirkonkelloja. Idean Aleppon kelloista esittänyt viestintätoimisto Miltton Creativen toimitusjohtaja Olli Sirén palkittiin Kirkkohallituksen myöntämällä Kirkon viestintäpalkinnolla.

2017-09-11 16:08:09.0