Piispainkokous antoi 3.6.2025 pastoraalisen ohjeen, jonka on yleisesti kirkossa ja mediassa tulkittu mahdollistavan samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimisen avioliittoon Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Ohjeella piispat pyrkivät rakentamaan toimintamallia tilanteeseen, jossa toisaalta kirkon virallinen avioliittokäsitys tarkoittaa miehen ja naisen välistä elinikäistä avioliittoa, ja toisaalta kirkon viranhaltijat kohtaavat pastoraalisissa keskusteluissa tilanteita, joissa kirkon avioliittokäsityksen tiukan soveltamisen koetaan aiheuttavan epäinhimillisiä tilanteita.

Ohjeeseen perehdyttyäni olen itse kokenut sen varsin haasteelliseksi tulkita siltä osin, mitä käytännön toimia sen odotetaan seurakunnissa edellyttävän. Lisäksi ohje on osoitettu tuomiokapituleille, joiden tehtävä on vuorostaan ohjeistaa seurakuntia. Tämän vuoksi en ole heti lähtenyt soveltamaan ohjetta Nokian seurakunnan käytäntöön, vaan olen odottanut piispaltamme ohjeistusta. Piispa Matti Repo on lähettänyt 16.6.2025 Tampereen hiippakunnan seurakunnille ohjeeseen liittyvän saatekirjeen (https://www.tampereenhiippakunta.fi/ajankohtaista/piispainkokouksen-pastoraalinen-ohje-3-6-2025-saatekirje-tampereen-hiippakunnan-seurakunnille/Linkki avautuu uudessa välilehdessä), jossa hän pyrkii selventämään siitä nousseita kysymyksiä. Saatekirjeessään piispa Repo tuo esiin mm. seuraavaa:

• Ohjeen tarkoitus on rauhoittaa kirkolliskokouksesta paikallistasolle siirtynyttä keskustelua kirkon avioliittokäsityksestä, jonka myötä useissa seurakunnissa on erikseen tehty päätöksiä tilojen avaamisesta samaa sukupuolta olevien vihkimisiin. Piispainkokous haluaa todeta, että tällainen päätöksenteko ei ole tarpeellista, vaan kaikki vihkimiset sopivat kirkkotilaan lähtökohtaisesti.

• Ohjeen tarkoitus on auttaa yksittäistä pappia ja seurakuntaa tilanteissa, jossa pyydetään vihkimistä. Ohje ei piispan mukaan velvoita, mutta antaa tilaa pastoraaliselle harkinnalle ”jotta seurakunnissa olisi mahdollista toimittaa avioliittoon vihkimisiä. Piispainkokous haluaa kannustaa palvelemaan erilaisia ihmisiä niillä hengellisillä välineillä, jotka kirkolla on käytettävissä.”

Piispainkokouksen antamassa pastoraalisessa ohjeessa piispa Revon saatekirjeineen todetaan siis, että kirkon viranhaltijalla on pastoraalisen harkinnan perusteella mahdollisuus vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Toisaalta ohjeessa todetaan, että tähän ei ole velvollisuutta. Asia jää siis ohjeen mukaisesti yksittäisten pappien harkinnan varaan. Kirkkotilan käytöstä ei tarvita erillistä päätöstä. Nämä ohjeet muodostavat Nokian seurakunnan nykyisten käytäntöjen näkökulmasta haasteen – Nokialla ei ole ollut tähän asti mahdollista vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon. Nyt piispat ohjeistavat kuitenkin pappeja toimimaan asiassa pastoraalisen harkinnan mukaan, mikä vie asian yksittäisen viranhaltijan harkittavaksi. Seurakunnan organisaatio ei kuitenkaan voi toimia niin, että seurakuntalaisen saama vastaus pyyntöön vihkiä riippuu siitä, keneltä asiaa sattuu kysymään. Kun katson asiaa seurakunnan johtajana, minusta näyttää selkeältä, että piispojen ohjeistuksen myötä ainoaksi toimintamahdollisuudeksi jää muodostaa käytäntö, jossa myös samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen hoidetaan samalla tavalla organisoidusti kuin muidenkin parien vihkiminen.

Edellisestä johtuen olen ohjeistanut seurakuntatoimiston työntekijöitä sekä vihkitoimituksissa mukana olevia työntekijöitä (papit, kanttorit ja suntiot), että piispojen pastoraalisen ohjeen mukaisesti myös samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen avioliittoon on mahdollista Nokian seurakunnassa. Työntekijöiden näkökulmasta osallistuminen vihkimisten toteuttamiseen perustuu vapaaehtoisuuteen, siihen ei velvoiteta ketään. Vihkimiset varataan samalla tavalla seurakuntatoimistosta, kuin mikä tahansa muu vihkiminen.

Seurakunta ei tule asiasta viestimään mitenkään räväkästi. Seurakunnan viestintä asiasta tulee pohjautumaan keskinäiseen kunnioitukseen ja sen todellisuuden tunnustamiseen, että kyseessä on seurakunnan jäsenistöä jakava asia.

Samaa sukupuolta olevien vihkimiseen on meillä kristityillä erilaisia hyvin perusteltuja näkemyksiä. Jokainen näemme oman näkemyksemme pohjautuvan Raamattuun. Toivon, että voimme harjoittaa pitkämielisyyttä toisiamme kohtaan ja pyrkiä ymmärtämään toistemme näkemyksiä, vaikka emme olisikaan samaa mieltä. Samaa sukupuolta olevien vihkiminen tai vihkimättömyys ei ole kirkon opin keskiöön kuuluva kysymys. Esimerkiksi toisen henkilön uskon tilan määrittäminen tämän kysymyksen perusteella ei ole asianmukaista. Näen, että seurakunnalle ja koko kirkollemme olisi eduksi, että voisimme kukin kirkon jäsen käyttää arvokasta aikaamme enemmän yhdessä Jumalan Valtakunnan edistämiseen, kuin keskinäiseen riitelyyn.

Ville Järvinen, kirkkoherra