Kirkkojen maailmanneuvosto tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan

Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) tuomitsee Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaan tuoreessa lausunnossaan. KMN:n yleiskokous antoi lausunnon Venäjän hyökkäyssodasta Saksan Karlsruhessa torstaina 8.9.2022. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatio ehdotti loppulausuntoon muutoksia, joihin yhdeksän muuta kirkkoa liittyi. Myös Suomen ortodoksinen kirkko oli mukana muovaamassa muutosehdotusta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota Karlsruhessa johti arkkipiispa Tapio Luoma.

Muutosehdotukset liittyivät Venäjän roolin korostamiseen sodan laittomana hyökkääjänä sekä Venäjän ortodoksisen kirkon sotaa koskeviin kannanottoihin. Ehdotus alleviivasi, että laittoman hyökkäyssodan puolustaminen uskonnollisin syihin vedoten on kirkolta uskonnon väärinkäyttöä.  

Muutosesitykset menivät läpi vain osittain. Venäjän ortodoksisen kirkon rooli sodan retorisena tukijana jäi lausunnossa huomiotta.

”Konsensuksen varaan rakentuva KMN:n päätöksenteko vaikuttaa lausuntojen luonteeseen. Suhtautuminen Ukrainan sotaan vaihtelee myös eri puolilla maailmaa. Se on monille maille ja niiden kirkoille etäinen ja kenties vain vähän tunnettu tapahtuma", sanoo kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen.

Kaikkiaan Ukrainan sodan lausuntoluonnos sai yli 90 muutosehdotusta tai kommenttia.

Suomen ev.lut. kirkon kanta hyökkäyssotaan selvä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat tuominneet Venäjän hyökkäyssodan jo aiemmin todeten sen olevan rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. 

“Sodan synnyttämää vihaa ja turhautuneisuutta ei saa kuitenkaan kohdistaa keskuudessamme eläviin venäläisiin, vaan heitä on kohdeltava lähimmäisinä. Monet venäläiset kärsivät sodan vuoksi tai siksi, että he vastustavat sotaa”, arkkipiispa Tapio Luoma toteaa.

Ekumeenisiin suhteisiin Venäjän hyökkäyssodalla on ollut suora vaikutus.

”Kirkkomme ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää, ettei Venäjän ortodoksinen kirkko anna tukeaan Venäjän laittomalle hyökkäykselle. Ilman tämän ehdon täyttymistä kirkkojemme välinen yhteydenpito ei voi jatkua”, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma ja kertoo, että julkisuudessa esitetty kysymys Venäjän ortodoksisen kirkon erottamisesta KMN:n jäsenyydestä ei ole käytännössä realistista.

“Kirkkojen ja KMN:n kaltaisten merkittävien globaalien toimijoiden on pyrittävä vaikuttamaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se lopettaisi tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan”, arkkipiispa Tapio Luoma toteaa.

Kirkkojen maailmanneuvosto valitsi uuden keskuskomitean – arkkipiispa Tapio Luoma edustaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa

Kirkkojen maailmanneuvosto yleiskokouksessaan järjestön uuden keskuskomitean. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajaksi keskuskomiteaan valittiin arkkipiispa Tapio Luoma. 

KMN:n keskuskomitean jäsenyys on arkkipiispa Tapio Luomalle tähänastisista luottamustehtävistä kansainvälisin. Luoma arvioi, että KMN:n ja sen keskuskomitean keskeisimpiin tehtäviin ja haasteisiin kuuluu jo järjestön peruskirjan mukaisesti pyrkimys vahvistaa kirkkojen välistä yhteyttä.

“Se yhdessä sanominen on usein juuri se vaikea paikka. Keskuskomitealla on tärkeä tehtävä suunnata toimintaa siihen suuntaan, että yhdessä sanominen olisi vähän helpompaa,” Luoma toteaa.

Kirkkojen yhteinen ääni kuuluviin

Ekumenian mahdollisuudet ovat Luoman mukaan valtavat.

“Kirkoilla on suuri halu tulla yhteen ja näyttää siltä, että läsnäolijat arvostavat mahdollisuutta kokoontua täällä”, hän sanoo mutta arvioi uhkaksi sen, jos kirkot juuttuvat omiin asetelmiinsa ja vastaan tuleminen vaikeutuu.

“Silloin kirkkojen yhteisen äänen terävöityminen kärsii”, Luoma sanoo ja toivoo saavansa KMN-tehtäväänsä Suomesta tukea ja ideoita.

Suomen ortodoksisen kirkon edustajaksi keskuskomiteaan valittiin Kirkon ulkoasiain osaston koordinaattori, teologian maisteri Maria Mountraki.

Kirkkojen maailmanneuvoston työtä johtavassa keskuskomiteassa on kaikkiaan 150 jäsentä. Nyt valitun keskuskomitean kausi kestää seuraavaan yleiskokoukseen saakka. Yleiskokouksia on yleensä pidetty seitsemän vuoden välein. Keskuskomitean jäsenistä valitaan jatkuvasti toimivat toimeenpaneva komitea, ohjelmakomitea ja talouskomitea.