Arkkipiispa Tapio Luoma: Epävarmuuden aika ja luottamuksen voima

Epävarmuuden aika ja luottamuksen voima

Arkkipiispa Tapio Luoma avasi kirkolliskokouksen syysistunnon Turussa 3.11.2020. Avauspuheessaan hän korosti luottamuksen merkitystä yhteisöä koossapitävänä voimana. Arkkipiispan mukaan luottamuksen merkitys korostuu aikoina, jolloin epävarmuus valtaa alaa.

Kirkolliskokouksen marraskuun istuntoviikon alku osui Yhdysvaltojen presidentinvaalipäivään, jonka tunnelmien arkkipiispa totesi kuvaavan maailmaa, jossa elämme:

”Epävarmuuden tunne on vahvistunut, syventynyt ja yleistynyt. Arvaamattomuus on vienyt tilaa ennakoitavuudelta, toden ja valheen raja on himmentynyt, kovaääninen ja karkea retoriikka on peittänyt alleen pyrkimykset vuoropuheluun ja yhteisymmärrykseen.”

Arkkipiispan mukaan maailmassa on nyt paljon epävarmuuden lähteitä kuten planeettamme tulevaisuutta uhkaava ilmastonmuutos, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja sen paljastama muukalaisvihamielisyys, populististen poliittisten liikkeiden halu irrottautua monenkeskisestä yhteistyöstä kansallisten etujen nimissä sekä maailmanlaaja koronaepidemia ja sen vaikutukset.

Samalla kun arkkipiispa piti epävarmuuden kokemusta ymmärrettävänä, hän asetti sen historialliseen perspektiiviin. Epävarmuuden kanssa on eletty ennenkin, ja viime vuosikymmenet ovat olleet jopa poikkeuksellisen vakaita. “Ehkä juuri siksi nykyinen epävarmuus tuntuu meistä oudolta”, arkkipiispa pohti. “Ehdimme tottua siihen, että maailma oli hetken vakaa ja ennakoitava.”

Väärän varmuuden sijaan arkkipiispa korosti epävarmuuden sietokykyä. Kaikkiin kysymyksiin ei arkkipiispan mukaan ole yksinkertaisia, varmoja vastauksia. Tällöin sellaisiin takertuminen ei poista epävarmuutta vaan pikemminkin vahvistaa sitä: “Hämmennys lisääntyy, kun toisensa poissulkevat totuudet ottavat voimansa tunnossa mittaa toisistaan ja pitävät itseään ainoana hyväksyttävänä vaihtoehtona.”

Vastaukseksi epävarmuuden haasteeseen arkkipiispa tarjosi luottamusta oppimisen, harkintakyvyn ja yhteistyön voimaan. Sen turvin on mahdollista kohdata tuntematon tulevaisuus menettämättä toivoaan.

”Kirkkaimmin luottamuksen voima tulee näkyviin ihmisten välisissä suhteissa. Siinä, missä varmuus vaatii muureja, luottamus kantaa yli rajojen.”
Samaa epävarmuuden sietokykyä ja keskinäistä luottamusta arkkipiispa toivoi kirkoltaan: ”On aivan olennainen kysymys, millä tavalla me kirkossa etsimme turvallista tietä eteenpäin epävarmuuden leimaamassa ajassamme. Vaadimmeko varmuutta vai turvaammeko luottamukseen?”

Arkkipiispan mukaan kirkon elämässä on myös asioita ja tilanteita, joissa varmuus on saavutettavissa ja suotavaa. ”Siihen pääseminen edellyttää kuitenkin luottamusta, luottamusta itseemme, luottamusta toisiimme, luottamusta tulevaisuuteen, luottamusta Jumalaan.”