Diakonian juhlavuosi huipentuu syyskuussa

Vuosi 2022 on kirkon diakonian juhlavuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta diakonissan vihkimyksestä. Matilda Hoffman vihittiin diakonissaksi Pietari-Paavalin kirkossa Viipurissa 1.9.1872. Sisar Matilda työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa.

Juhlavuosi näkyy valtakunnallisesti ja paikallisesti 

Monet juhlavuoden päätapahtumat sijoittuvat syyskuulle. Diakonian viran päivää vietetään 1.9. Lähimmäisen päivä 11.9. on lähimmäisyyden, toisen huomioimisen ja arkisen auttamisen juhlaa. Näiden tapahtumien välille sijoittuu diakonian viikko ja lähimmäisen viikko. Ajanjaksolla on runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Lähimmäisen viikon teemana on Yhdessä elämisen taito (conviviality).

Nokialla vietetään su 11.9. Diakoniatyön 150-vuotisjuhlamessu Nokian kirkossa klo 10. Messun yhteydessä vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä. Messun jälkeen nautitaan yhteinen keittolounas.

Kirkon diakonian päivät järjestetään Helsingissä 15.−17.9. Torstai ja perjantai ovat suunnattu ammattilaisille, lauantai on avoin kaikille diakoniasta kiinnostuneille. Perjantaina 16.9 iltajuhlassa jaetaan kahdelle ansioituneelle työntekijälle kultainen ansiomerkki sekä julkistetaan vuoden diakoniatyöntekijä.

Juhlavuosi näkyy ja kuuluu lisäksi television ja radion hartausohjelmissa sekä esimerkiksi Kirkko Suomessa -Instagram-tilillä, jossa kuukausittain viikon ajan seurataan diakonian arkea diakoniatyöntekijöiden kertomana.

Kohonneet elinkustannukset näkyvät diakoniatyössä

Ammatillisesti toteutettu diakoniatyö on kirkon vahvuus. Koulutetut sosionomi-diakonit ja sairaanhoitaja-diakonissat tarjoavat luotettavaa ammattiapua hauraassa elämäntilanteessa oleville ihmisille tiiviissä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen toimijoiden kanssa. Kirkon palveluksessa on noin 1 300 diakoniatyöntekijää.

Diakoniatyössä keskeistä on oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon puolustaminen. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen pyritään erilaisilla toimintamuodoilla. Diakoniatyöntekijöiden keskusteluapu selkeyttää elämäntilannetta ja auttaa löytämään tarvittaessa muita avun lähteitä. Joissakin tapauksissa on mahdollista avustaa akuutissa taloustilanteessa. Useimmat seurakunnat antavat ruoka-apua joko elintarvikkeina tai aterioina. Terveyskysymyksissä apu on esimerkiksi neuvontaa ja palveluohjausta. Merkittävästi kohonneet ruoan ja energian kustannukset näkyvät diakoniatyön arjessa.

Suomalaisten enemmistö odottaa kirkolta sosiaalista vastuuta

Kirkko on vahvistanut diakonista toimintaansa erityisesti koronaepidemian aikana, jotta etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien terveys ja hyvinvointi voidaan turvata.

Tutkimusten mukaan suomalaisista enemmistö edelleen odottaa, että kirkko olisi näkyvästi mukana kantamassa sosiaalista vastuuta. Kirkon tehtävää ei nähdä yksin hengelliseen toimintaan keskittyvänä, vaan kirkon odotetaan panostavan myös auttamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen kristitty voi toteuttaa diakoniaa arjen lähimmäisyytenä.