​​​​​​​Kaksi lähetysjärjestöä on rikkonut lähetystyön perussopimusta – kuulemisprosessi käynnistyy 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous järjestettiin Helsingissä tiistaina 24.10.2023. Kokouksessa käsiteltiin Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysjärjestöjen kanssa aiemmin syksyllä käymien ohjauskeskustelujen raportit. 

Kirkolla on lähetystyön perussopimus kahdeksan lähetysjärjestön kanssa. Vuosittain käytävissä ohjauskeskusteluissa käydään läpi kirkon lähetyksen Yhteinen todistus -peruslinjauksen ja kirkon lähetystehtävän toteutumista sopijajärjestön toiminnassa.

Tänä vuonna ohjauskeskusteluissa nousi esiin kolme teemaa: perussopimuksen ja ohjauskeskustelujen suhde seurakuntayhtymien ja seurakuntien toimintaan, lähetystyön taloudelliset haasteet seurakunnissa ja järjestöissä sekä kolmantena virkakysymys eli kysymys pappeudesta ja sukupuolesta. Sopijajärjestön velvollisuutena on noudattaa omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetyksen Yhteinen todistus -asiakirjan peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. 

Piispainkokous totesi, että kirkon kahdeksasta lähetysjärjestöstä Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat, Lähetysyhdistys Kylväjä, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY ovat tarkastelukaudella noudattaneet Yhteinen todistus -asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita ja lähetystyön perussopimusta.

Sen sijaan piispainkokous totesi, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) ovat tehneet sopimusrikkomuksen. Ne ovat Inkerin kirkossa 3.9.2023 tapahtuneen pappisvihkimyksen myötä rikkoneet virkakysymyksen suhteen Yhteinen todistus -asiakirjan toimintaperiaatetta, jonka mukaan sopimusjärjestöt eivät saa aiheuttaa toiminnallaan haittaa yhteistyössä. Ne ovat rikkoneet myös sitoumusta tiedottaa piispainkokoukselle, kun ne suunnittelevat omaa toimintaansa koskevia uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ohjauskeskustelut käyneen työryhmän käsityksen mukaan Inkerin kirkossa syyskuussa tapahtunut pappisvihkimys on aiheuttanut haittaa sekä Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Pappisvihkimys järjestettiin samana päivänä, kun Mikkelin uusi piispa vihittiin virkaansa. Järjestöt eivät ilmoittaneet pappisvihkimyksestä etukäteen piispainkokoukselle, Kirkon lähetystyön keskukselle, kirkon lähetystyön toimikunnalle, arkkipiispan kanslialle tai muulle asianmukaiselle taholle sopimuksen mukaisesti. 

Vihkimys on herättänyt arvostelua Inkerin kirkon sisällä ja Suomessa. Se on vaikeuttanut Suomen ja Inkerin kirkon välisiä suhteita johto- ja seurakuntatasolla. Monet seurakunnat Suomessa harkitsevat aiempaa kriittisemmin Inkerin kirkon seurakuntien tukemista, ja Inkerin kirkon seurakunnat ovat huolissaan vihkimyksen kielteisistä vaikutuksista Suomesta saatavaan tukeen.

Piispainkokous käynnistää sopimusrikkomuksen myötä kuulemismenettelyn Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ja Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle. Perussopimuksen mukaisesti piispainkokouksen tulee kuulla lähetysjärjestöä, jos piispainkokous on katsonut, että kirkon lähetysjärjestö ei noudata toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä eikä kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. Kuulemista edellyttää myös hallintolaki. Yhdistysten tulee antaa selvitys piispainkokoukselle 30.11.2023 mennessä. Kirjallisen kuulemisen lisäksi järjestetään suullinen kuuleminen. 

Kuulemisen jälkeen piispainkokous arvioi saamansa selvitykset. Jos sopijajärjestön menettely ei ole merkitykseltään sellainen, että piispainkokouksella on välitön tarve esittää kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä, piispainkokous varaa sopijajärjestölle kohtuullisen (2–4 kk) ajan korjata sopimuksen vastainen menettelynsä. Jos piispainkokous tämän jälkeen toteaa, että korjausta ei ole tehty, se voi esittää kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä.

Piispainkokous on aiemmin, vuonna 2017 käsitellyt Sleyn työntekijän Keniassa tapahtunutta pappisvihkimystä. Silloin piispainkokous totesi Sleyn selvityksen riittäneen, mutta edellytti, että kirkon lähetysjärjestönä yhdistys toimii vastedes lähetyksen perussopimuksen mukaisesti ja noudattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiä.  

Piispainkokous totesi tuolloin myös, että kirkon päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä.