Kyselyt: Rippikoulu lisää nuorten hyvinvointia – Toisaalta diakoniatyöntekijät ovat huolissaan haavoittuvassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä 

Noin 68 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululaisista arvioi, että rippikoululla on ollut myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Noin 63 prosenttia rippikoululaisista arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta kuitenkin noin joka kymmenes rippikoululainen melko huonoksi tai heikommaksi.

Tiedot ilmenevät tämän vuoden valtakunnallisesta rippikoululaisten itsearviointikyselystä. Kysely toteutettiin nyt viidettä kertaa, ja siihen vastasi yli 19 800 rippikoululaista.   

”On tärkeää, että rippikoulu voi tukea jaksamista ja antaa mielekkyyden ja osallisuuden kokemuksia. Koska rippikoulun käy noin 74 prosenttia ikäluokasta, uskallan sanoa, että rippikoulu on keskeinen suomalainen hyvinvoinnin tuottaja”, toteaa rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntija Mikko Wirtanen. 

Viime vuonna rippikoulun kävi 47 488 nuorta. Rippikoulun aikana kirkon jäseneksi liittyi 926 nuorta, joista 708 myös kastettiin.Tänä vuonna kirkkoon rippikoulun aikana liittyneitä nuoria on vielä päivittyvän tilastotiedon mukaan jo yli tuhat. Kuluvan vuoden rippikoulujen osallistujatilastot julkaistaan keväällä 2024. Nokialla vuoden 2024 rippikouluihin on ilmoittautunut ennätysmäärä rippikoululaisia.

Rippikoulu sai taas kiitettävän kouluarvosanan 

Nuoret antavat rippikoululle kiitettävän kouluarvosanan 9–. Korkeimmat pistemäärät saavat väittämät “minun oli turvallista olla rippikoulussa”, “rippikoulussa sain olla oma itseni”, “minulla oli rippikoulussa hauskaa”, “minun oli hyvä olla rippikoulussa” ja “rippikoulussamme oli hyvä yhteishenki”. Nuoret kokevat myös, että heidän ajatuksiaan kuunnellaan rippikoulussa. 

Nuoret kertoivat saaneensa uusia ystäviä ja syventäneensä vanhoja ystävyyssuhteita.  

”Rippikoulu ja isosaika on ollut mahtavaa, hauskaa ja täynnä ystäviä. Olen saanut parhaat ystäväni tämän toiminnan kautta, enkä ole katunut hetkeäkään”, isonen Iisa Nieminen Turun Martin seurakunnasta kertoo.   

“Ohjaajat olivat turvallisia ja avuliaita ja olen saanut hyvää vastinetta tarpeilleni. Kun kerroin omista ongelmistani, ne otettiin hyvin vastaan ja sopeuduttiin tarpeideni mukaan. Olen kiitollinen, että olen saanut isos- ja rippikoulutoiminnasta niin monta turvallista ihmistä lähelleni”, Nieminen jatkaa. 

Wirtasen mukaan hyvä ja turvallinen rippikoulukokemus on monen tekijän summa: ”Rippikouluissamme on hyvä meno ja fiilis. Se johtuu rippikoululaisista, jotka uskaltavat heittäytyä mukaan, isosista, jotka laittavat itsensä likoon ja työntekijöistä, jotka osaavat luoda avoimen ja luottamuksellisen toimintaympäristön."

Diakoniatyöntekijöiden huoli on vakava

Diakoniatyöntekijöillä on ensi käden tietoa ihmisten arjesta, ja tällä hetkellä he ovat huolissaan erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien ihmisten tulevaisuudesta. Tämä käy ilmi diakoniatyöntekijöille tänä syksynä suunnatusta kyselystä.  

Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön asiantuntijat tekivät diakoniatyöntekijöille kyselyn lokakuun lopussa. Vastaukset annettiin anonyymisti. Kyselyllä haluttiin tuoda näkyväksi diakoniatyöntekijöiden hiljaista tietoa haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien arjesta.  
Kyselyyn vastanneista diakoniatyöntekijöistä yli 90 prosenttia arveli mielenterveysongelmien ja toimeentulotukiasiakkaiden määrän ja eriarvoisuuden lisääntyvän tulevaisuudessa.   

Köyhyyden nähdään aiheuttavan vakavia yhteiskunnallisia ongelmia

Diakoniatyöntekijät kantavat erityistä huolta lapsista, jotka eivät itse voi vaikuttaa perheensä taloustilanteeseen. He näkevät köyhyyden aiheuttavan monia vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten levottomuutta, väkivaltaa ja rikollisuuden lisääntymistä. 

”Diakoniatyöntekijät pelkäävät, että nyt tehtävien leikkausten kustannukset ovat suuremmat kuin niillä aikaansaadut säästöt” asiantuntija Tiina Saarela kiteyttää diakoniatyöntekijöiden tunnelmat. 

Vastauksista poimittua: ”Asiakkaamme ovat jo nyt erittäin tiukilla. Nyt ei olisi yhtään varaa lisätä taloudellista ahdinkoa. Sillä tulee olemaan erittäin laaja-alaiset vaikutukset tulevaisuudessa, ja se tulee paljon kalliimmaksi. En ole diakoniatyössä ikinä tavannut yhtään ihmistä, joka haluaisi elää yhteiskunnan tukien varassa siksi, kun tuet olisivat niin hyviä.”

Diakoniatyöntekijät ennakoivat, että toimeentulotukiasiakkuus ja asunnottomuus tulevat lisääntymään hallituksen suunnittelemien toimien seurauksena. Ahdistuneisuuden, lamautumisen ja toivottomuuden uskotaan lisääntyvän sekä luottamuksen tulevaisuuteen heikkenevän. Diakoniatyöntekijät puhuvat erityisesti osatyökykyisten puolesta. Heidän mukaansa osa-aikatyön mahdollisuuksia pitäisi lisätä. 

Diakoniatyö on kirkollisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemää työtä. Se vahvistaa osallisuutta ja lievittää yksinäisyyttä. Keskeistä diakoniatyössä on, että ihminen kohdataan, siis nähdään ja kuullaan, kiireettömästi ja kokonaisvaltaisesti.